sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Vauhtihirmu liikenteessä!





... Nimittäin tämän päivän vauhtihirmu oli Minkkis!

Tallille saavuttuamme siellä jylläsi kaivinkone. Tarhan pohjat uusittiin.
Kentällä oli sitä pohjakangasta ja mietin että miten ihmeessä mä tuolla ratsastan. Ajattelin että eihän Minkkis sitä konetta pelkää kun sitä jo katelleet päivän. Haettiin Minkkis ja se muka rupes hirnumaan ja pari kertaa pyörähti ympäri.. Siinä vaiheessa tuli vähän semmonen olo että mitähän tästä taas tulee.

Karsinassakin hirnu ja kaapi maata. Satulavyötä kiristäessä pullisteli ihan kunnolla! Ei oo sitä ennen tenhyt.. Nooh, ooteltiin että se kaivinkone hakee kentältä sen kankaan ja äkkiä siinä välissä kentälle kun se kone ei ollut liikkeellä. Talutin vähän aikaa Minkkistä kentällä ja selkään nousukin oli hankalaa. Ei suostunu pysymään sen penkin eessä että oisin nousuut kyytiin. Piti sitten viedä penkki hevosen luo. Selässä tuntu että tästä ei tuu mitään! Kauheeta vauhtia Minkkis käveli ja katto joka heinänkortta ja nurkkaa että "Apuaa!". Kentän päädyssä puskassa oli sitä pohjakangasta iso kasa ja sitä piti tuijottaa että ei vaan hyppää sieltä. Kesti aikaa että se alko rauhottumaan. Suunta vaihdettiin ja sama kohta mistä oltiin kulettu monta kertaa toiseen suuntaan oli tähän kierrokseen pelottavampi! Eihän sitä tiiä vaikka sieltä joku putkahtaa ja hyökkää! Tai näin ainakin Minkkis ajatteli.. Alotin ravaamisen ja pää ylhäällä meni kaivinkonetta silmälläpitäen. Pyörin vähän aikaa päätyympyrällä ja pyysin matalampaa muotoa. Heti kun menin päätyyn joka oli lähempänä konetta Minkkiksen pää nousi ylös ja vauhti alkoi kiihtyä. Kun taas latopääty oli turvallinen jossa suostuttiin jopa hiljentämään.

Laukka nousi hyvin mutta ekan pätkän ajan oli vähän kovasuinen. Muuten laukka pyöri ihan hyvin. Toiseen eli vasempaan kierrokseen latopääty oli jälleen pelottava. Minkkis oikoi kulmat vaikka kuinka koitin estää ja sen jälkeen tuli eka spurtti! Laukkaspurtin vetäsi ja minä koitan pidättää mutta mitään ei tapahdu... Kuitenkin sain sen raviin ja siitä tuskalla käyntiin. Tämän jälkeen alkoi Minkkiksellä ennakointi. Kun pikkasen ohja kiristyi lähettiin ravia. Kesti kauan ennenkun laski käyntiin. Kerran nosti itsekseen laukan vaikka en sitä pyytänyt ja jarrutin kokoajan.Sitten vielä ravasin molempiin suuntiin ja se meni hyvin. Rauhassa ravasi ja ohjiakin pystyi löysäämään.Sitten talliin, vermeet pois ja laitumelle.

Siellä se kaivinkone jyllää!


"Ääää kaivinkonee!"

Nyt ei pelota









PS. Anteeksi nuo kädet videolla mutta ei siinä ekana tule mieleen kuinka oikeaoppisesti pitää käsiä




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti